The Only Thing That Matters Is Gardening

My both Grandma's were competent gardeners, they remembered the time when you had to grow your own vegetables if you wanted to have some. I recall hot summer days picking weeds, thinning the carrots and watering the plants, and inside the house, window sills and side tables filled with houseplants.

I don't know if the Gran's had heard of the water tank flower pots, but they certainly had none - the plants were watered every 2-3 days, only a few drops at the time, with water that had been kept in an open can in room temperature for a couple of days. The plants were carefully examined daily, and every dry leaf or darkened flower was picked away immediately. This neverending process also included constantly changing into bigger pots, growing new plants from seeds or rooting plants in water, which you then gave to other gardening enthusiasts.

Despite of these excellent genes, my gardening skills - and my patience with waiting for something to grow - are more like zero. So, what to do, if you still want to follow the ancestral example, having a homey place with flowers, plants and a beautiful garden?

The answer is plastic, textile material and easy care. I do have an orchid in my living room, but don't look close - its never been alive. There is an evergreen plant in our bathroom, but it hasn't grown any bigger in five years. The Finnish climate isn't really fit for plastic plants in the actual garden, but even there you can go for the easy choice: mowing the lawn is less annoying than taking care of paths and flower beds, big trees look impressive and need less care than plants, and for heaven's sake, forget species that need trimming/watering/fertilizing!

In addition to that, buy some real plants now and then - it doesn't matter if you accidentally kill them, but your guests remember having seen something alive in a pot or a vase, and thus have the impression that you actually take care of plants.

This way, you are competent and able to discuss the latest home gardening improvements, new shades of roses and the hard labour to create this beauty. Enjoy your botanical accomplishments!

Isoäitieni nuoruudessa vihannekset kasvatettiin itse, ja molemmat olivat hyviä puutarhureita.

Muistan monet kesäpäivät nyppien rikkaruohoja, harventaen porkkanoita ja kastellen istutuksia, ja talossa ikkunalaudat ja pikkupöydät täynnä viherkasveja.

Kumpikaan ei uskonut altakasteluruukkuihin - lienevätkö kuulleetkaan niistä - vaan kukat kasteltiin 2-3 päivän välein, muutama tippa kerralla, ja veden piti seistä huoneenlämmössä pari päivää. Kasvit tarkastettiin päivittäin, ja kuivat lehdet tai tummuneet kukat poistettiin heti. Prosessiin kuului myös jatkuva siirtäminen isompiin ruukkuihin, uusien kukkien istuttaminen siemenistä tai juurrutetuista aluista, ja kasvien antaminen muille puutarhaintoilijoille.

Hyvistä geeneistä huolimatta minun kasvitieteellinen osaamiseni - ja kärsivällisyys - on aika lailla nollassa. Joten mitä tehdä, kun silti haluan olla kuin esiäidit, hoitaen kasveja ja kaunista puutarhaa?

Ratkaisu on muovi, kangas ja helppohoitoisuus. Meidän olohuoneessa on orkidea, mutta älä katso läheltä - se ei ole koskaan ollut elossa. Kylpyhuoneen viherkasvi ei ole kasvanut yhtään viidessä vuodessa. Suomen ilmastossa muovikukat eivät oikein toimi ulkona, mutta puutarhassakin voi valita helpommin: nurmikonleikkuu ei tympäise yhtä paljon kuin polkujen ja kukkapenkkien hoito, isot puut ovat näyttäviä ja pärjäävät vähemmällä kuin kasvit, unohda lajikkeet joita pitää kastella/leikata/lannoittaa!

Osta joskus myös oikeita kasveja - ei haittaa vaikka ne kuolevat, kun vieraasi muistavat nähneensä jotain elävää ruukussa tai vaasissa, syntyy vaikutelma että osaat hoitaa kukkia.

Näin olet vallan pätevä keskustelemaan puutarhanhoidon uutuuksista, ruusujen värisävyistä ja siitä kuinka paljon työtä tämä kauneus vaatii. Nauti maineestasi viherpeukalona!